Luentomateriaalia
Tälle sivustolle Masku-Seura kokoaa seuran tilaisuuksissa esiteltyjä luentoja ja niiden oheismateriaalia.
Arkeologit, FT Janne Harjula ja FM Jere Leppänen, kertoivat Masku-Seuran syyskokouksessa 9.11.2022 Maskun muinaisuudesta. Esitelmä ulottui Maskusssa tehdyistä klassisista kaivaustutkimuksista uusimpiin metallinilmaisinlöytöihin, ja siihen, miten uudet löydöt muuttavat kuvaa Maskun rautakautisesta asutuksesta.
Turun yliopiston dosentti Tommi Kurki esitelmöi Maskun murteen ominaispiirteistä Maskutalolla 21.11.2024 täydelle, innokkaalle katsomolle. Hän aloitti Maskutalo 100 vuotta -luentosarjan, jota järjestää Masku-Seura ja kunta.
Kurki totesi, että murre näkyy muussakin kuin murresanoissa. Murre myös muuttuu jatkuvasti. Käsitykset murrerajoista voivat vaihdella eri aikoina ja eri tutkijoilla.
Maskun murre kuuluu lounaismurteisiin, joka jaetaan yleensä kahteen ryhmään: pohjoisryhmään ja itäryhmään, ja tarkemmin vielä eri murteistoihin. Näitä ovat esimerkiksi Rauman ja Taivassalon murteistot sekä Maskun ja Mynämäen alaryhmät.
Kurjen mukaan ihmisen puhetapaan vaikuttaa muukin kuin hänen synnyin- tai asuinpaikkansa. Jokainen puhuu omalla yksilöllisellä tavallaan ja eri tilanteissa eri tavalla.
Turun yliopiston suomen kielen äänitearkistossa on Maskusta äänitteitä 45 tuntia 1960- ja 1970-luvuilta. Omia kokoelmia on myös esimerkiksi Askaisista 47 tuntia ja Lemusta 27 tuntia.
Maskun murteen piirteitä 1900-luvun alusta:
tul hyä vilja ko se ol täysin kuiva
kaik_ nes siält_ riihen gaut_
tällätti sinp parsil sit, et ovèst sis`äl
täörennykseks yks vaa
katto : katotti
arppa, väkki, mittä
sit sem bualest; kolmekin gertta
heone, sauttunu
Yleiskielestä poikkeava imperfekti:
PUHEKIELI/MURRE 1
Mää miättisi sopìva päivä. Tutkisin kalènteri, ettisi ja ettisi.
Sit mää ehroti, ens viikko. Ja se sopìs.
PUHEKIELI/MURRE 2
Mää miätein sopivaa päivää. Tutkein kalenterii, etein ja
etein. Sit mää ehrotin, ens viikko. Ja se sovei.
Murreluento